Uuden kuun kiertolainen

Päätimme epäonnistuneen kolmannen alkionsiirron jälkeen lähteä yrittämään viimeistä mahdollisuuttamme heti. Julkisella suositellaan kuulemma välikiertoa lääkkeellisen kierron jälkeen, mutta yksityisellä tällaista käytäntöä ei ole. Kuukautiseni alkoivat keskiviikkona 16.9. En edes tehnyt raskaustestiä, koska tilanne oli niin tuttu. Niin nähty. Tiputteluvuoto alkoi normaaliin tapaan Terolutien läpi jo maanantaina. Ultra-aika varattiin torstaille 24.9. Matkalla klinikalle, kirjoitin viestin torstain naisten ryhmän ystävilleni: "Mä oon matkalla klinikalle. Totaalinen kisaväsymys sen suhteen. Päätä kivistää (mun pää ei oo kipee tyyliin ikinä) ja sydän muljuilee kurkussa asti. Viimeinen mahdollisuutemme pakastimessa ennen uutta ivf-hoitoa. Huoli puuhailee tuulenpesiä rintaan - metafora, joka on ollut mulle aina lohdullinen." Sain "supertsemppi-halituksia" ja tukea sydämien kera. Toiveikkaat, he ovat minulle niin tärkeitä! Lisäksi kirjoitin, että tänään illalla pitäisi o

Huhtikuu. Hyvänen aika. Siitähän on melkeinpä puoli vuotta, kun viime kerran kävin tänne kirjoittamassa. Tai olen minä tehnyt yhden postauksen siinä välissä, mutta sen olen jättänyt julkaisematta. Sen aiheena on hoitojen kustannukset yksityisellä klinikalla. Ajattelin koota sen vielä ajankohtaiseksi ja päättää sitten, julkaistako vai ei. Rahaa on joka tapauksessa palanut ja paljon. Tuntui jokseenkin masentavalta palata keväisiin kirjoituksiin. Muistan surreeni toista pieleenmennyttä alkion siirtoa kovasti. Päätimme sen jälkeen pitää kunnon tauon hoidosta. Se osoittautui aivan loistavaksi päätökseksi. Kesällä oli helpompi hengittää kuin aikoihin. Suunnittelimme ja järjestelimme elämämme tärkeintä päivää, hääpäiväämme. Lisäksi saimme uuden perheenjäsenen. Tuossa vieressäni nukkuu nyt pieni koiranpentu, joka ei kyllä ole enää niin kovin pieni. Hän tuli todelliseen tarpeeseen. Niin uskon ja siltä se on useissa hetkissä tuntuu. On ihanaa saada tehdä jotain tosi konkreettista. Kouluttaa pent