Siirry pääsisältöön

Greippimehu ja ovulaatiotikut

Viimekertainen kierto päättyi pettymykseen. Tai eipä se niin valtaisa pettymys ollut. Olin jo valmistautunut kuukautisiin. En tiedä, olenko aina tiputellut ruskeaa vuotoa useita päiviä ennen kuukautisten alkua, ja nyt sitten vasta huomaan sen. Vai onko oire tosiaan uusi ja ilmestynyt tässä yrittämisen myötä. Jos, niin mistä se kertoo? Lisäksi ihoni on kukkinut kovasti. Aivan kuin se ironisesti yrittäisi koristaa minua joihinkin juhliin, joita ei koskaan tule.

Nyt eletään uutta kiertoa ja ollaan kiertopäivässä 14. Jodelin Vauvakuume-ryhmä on ollut ahkerassa kulutuksessa. Kirjoitan ja luen. Vastaan ja teen uusia aloituksia. Niille, jotka eivät tunne Jodelia kerrottakoon, että se on anonyymi sosiaalisen median alusta. Ladattavissa sovelluksena puhelimeen. Lisäksi olen juonut päivittäin greippimehua, aloittanut myös vehnänalkioöljyn käytön ja napsinut päivittäin vitamiineja (d-vitamiini, foolihappo, sinkki...). Doupeimmat Jumala seivaa.

Greippimehu - tuo poppakonsteista tunnetuin! Googletapa greippimehu, niin jo etusivu on täynnä aloituksia ja artikkeleita siitä, miten se maksimoi mahdollisuutta tulla raskaaksi. Vaikutus perustuu kohdunlimojen vahvistamiseen. Tässä kierrossa olen juonut greippimehua joka päivä 2-3 dl. Olen koukuttunut sen kirpeään makuun. Tropicana on hyvää, mutta kallista. Yksi tölkki maksaa omassa lähikaupassani lähes neljä euroa. God Morgonin verigreippimehu on paljon edullisempaa, mutta jostain syystä en koe sitä niin tehokkaaksi. Mihin lie tuokin ennakkoluulo perustuu. Lidlistä löysin edullisesti Rauch-merkkistä Happy Day Pink Grapefruit -mehua. Se oli hyvää ja edullista. Täytyypä taas alkuviikosta käydä meidän lähi-Lidlissämme, johon ei onneksi ole matkaa kuin kilometrin verran.

Tätä kiertoa on sävyttänyt epätoivo ja ahdistus. Ja sitten myöhemmin toivo ja olemisen sietämätön keveys. Tämä johtuu ovulaatiotikuista. Kerroinhan ensimmäisessä kirjoituksessani siitä ovulaatiotikkuepisodista, joka vahvan negatiivisen tuloksen myötä painoi mieleni synkkiin tunnelmiin. Päätin, että tässä kierrossa tikutan kolmen eri merkin tikuilla ja katson, onko todellakin niin, etten onnistuu saamaan tikkuihin edes haaleaa viivaa. Jos näin on, voin hyvillä mielin hakeutua lääkäriin ja kertoa, etten todellakaan taida ovuloida.

Aloitin testaamisen varhain, jo kiertopäivänä 8, maanantaina 18.3. En onnistunut saamaan tikkuihin, enkä edes Clear Bluen digitaaliseen testiin mitään. CB:n testin näyttöön ilmeistyi maanantaina ja tiistaina tyhjä ympyrä. Ontto, tyhjyyttään kumiseva, kuin ilmeettömyydellään tahallisesti päin kasvojani ivaileva naama. Päätin pitää muutaman päivän taukoa CB:n testin kanssa. Sillä välin kokeilin, josko Raskauskeijun erittäin herkkiin tai YA:n testeihin ilmeistyisi jotain. Ei ilmestynyt. Ahdistus alkoi raivata elintilaa mielestäni. Kunnes sitten sain jälleen toivoa eräältä Jodeliin kommentoineelta: ovulaatio voi 28-32 pituisessa kierrossa hyvin olla vielä kierron päivinä 17, 18 tai 19 ja silti luteaalivaihe on riittävän pitkä (luteaalivaihe on siis aika ovulaatiosta uuden kuukautiskierron alkuun. Jos se on alle 10 päivää, munasolu ei hedelmöittyessään välttämättä ehdi kiinnittyä kohdunseinämään ennen uuden vuodon alkua).

Lauantaina olin hyvin levännyt ja harrastimme mieheni kanssa seksiä heti herättyämme. Edes tätä ennen tikutettu kasvoton naama ei vähentänyt haluja. Tiesin, että vielä sunnuntaina ja maanantaina minun on mahdollista tikuttaa se vilkkuva hymynaama. Olemme kummatkin päivätöissä ma-pe ja peruskuviossa nautimme seksistä parhaiten viikonloppuna, kun olemme saaneet nukkua viikon työväsymyksen pois.

Sunnuntaina heräsin klo 9.30 ja hiivin vessaan tekemään CB:n testiä. Meinasin jo jättää väliin koko testauksen, koska totuuden kohtaaminen voisi olla liian rankkaa. Testi vilkutti tikun kuvaa onnistuneesta testauksesta ja jäin odottamaan tulosta. Kävin juomassa lasin vettä ja palasin vessaan katsomaan tuloksia. Ja kyllä!!! Näytöllä vilkkui hymynaama merkkinä korkeasta estrogeenipitoisuudesta!!! :) Lähdin herättämään miestäni. Hänet herätti siis kaksi vilkkuvaa hymynaamaa. Sen verran muikeana sitä itsekin olin. Tämä tuntuu lupaukselta raskaudesta. Toivossa on hyvä olla.

Nyt sitten vielä odotan, meneekö testaus odotusten mukaan loppuun asti. Tällöin näytöllä tulisi vilkkua hymynaama vielä seuraavat kaksi aamua ja kolmantena hymynaaman pitäisi olla stabiili. Pysyvä hymynaama on merkki LH-piikistä eli pian tapahtuvasta ovulaatiosta. Kun sen olen omin silmin nähnyt, voin huokaista tyytyväisyyttäni. Minä ovuloin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogin 1-vuotispäivä

Onnea blogini! Rakkaaksi, tärkeäksi ajatusten auki kirjoittamisen kanavaksi kasvanut ystäväni! Hassua, miten tärkeältä kaverilta sinä tunnutkaan. Helmikuisen aamun valjetessa vuonna 2019 kirjoitin ensimmäiset ajatukseni tänne. Vaan enpä olisi vielä silloin uskonut, minkälainen elämänvaihe meitä odottaa. Onneksi en tiennyt. Tai toisaalta, jos olisin tiennyt, olisimme voineet aloittaa lapsettomuushoidot jo vaikkapa kesällä. Toisaalta silloin voin tosi huonosti ja olisivatko yritykset menneet ihan hukkaan, kun keho raukka vasta toipui kamalasta kevätuupumuksesta. Tällä hetkellä ajatukset koko lapsentekoprojektin järkevyydestä vaihtelevat voimakkaasti. Myös tunnemaailma meinaa koko ajan heitellä kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja. Juuri nyt en ole ollenkaan toiveikas sen suhteen, että tästä vielä syntyisi (hehheh) jotain järkevää ja hyvää. Ajatus töiden ja hoitojen yhteensovittamisesta ahdistaa. Olisi ollut niin hyvä hoitaa IVF-kierros alta pois helmikuussa, jolloin olin saanut töistä vähän...

Yllätyksellinen käänne varhaisultrassa

Sydän hakkasi rinnassa ja hengittäminenkin tuntui hieman raskaalta, kun odottelimme pääsyä lääkärimme ultrattavaksi. Alkuun kyseltiin vointeja, joista kerroin yksityiskohtia säästelemättä. Aika pian pääsin jo riisumaan housujani, siirryimme kohti ultraustuolia. Hyvin pian hahmotin ruudulta, mitä sisältäni löytyi. Ilmeisesti sitä on tullut aika taitavaksi erottamaan follikkelit ja muut kaiken sen mustaharmaan massan seasta. Yksityisellä on vieläpä se etu, että näkee itse kaiken, mitä lääkäri ultraa (en kyllä tiedä, miten tämä toimii julkisella). Joka tapauksessa, aivan kuin olisin jokusen sekunnin katsellut ruutua, että mitähän ihmettä?!  Pian lääkärimme jo sanoi, että täällä sykkii sydän. Se ruudulla vilkkuva valkoinen täplä oli kovin liikuttava näky. Hetkinen, täällähän sykkii myös toinen sydän. Alkioita on kaksi. Epäusko. Naurua. Joko alkio on jakautunut siirron jälkeen kahtia. Tai sitten olemme harrastaneet seksiä PAS-kierrossa otolliseen aikaan niin, että ovulaation induktion s...

Pakastetun alkion siirto

Niin vain koitti uusi alkionsiirtopäivä. Sekä kuun että kierron 16. päivänä kohtuuni siirrettiin BB-luokan blastokysti. Biologit luokittelevat - jostain syystä - alkioita luokkiin asteikolla A-D. Luokista ei vain yleensä haluta puhua asiakkaille, koska ne aiheuttavat turhaa spekulaatiota ja painetta. Raskaus voi kuulemma hyvin alkaa niin A- kuin D-luokan alkiosta. Ja kuulemma sellaisia alkioita ei edes pakasteta, joihin ei uskota. Heti saavuttuani toimenpidehuoneeseen sain kuulla hyviä uutisia: Kaksi morulavaiheeseen jäänyttä alkiota olivat jatkaneet kasvuaan. Toinen niistä siis pakastettiin uudestaan ja toinen siirrettiin kohtuuni etsimään itselleen oikeaa kohtaa aloittaa kasvunsa ihan oikeaksi ihmiseksi. Valmiiksi pakkasessa oli yksi blastokysti. Nyt meillä on siis pakkasessa yhteensä vielä kaksi kaunista blastokystiä. Jouduin menemään siirtoon yksin, koska koronavirustilanteen vuoksi klinikoille ei saa tulla tukijoukkojen kanssa. Itselläni oli kuitenkin onnekkaasti tuttuja matkass...