Korkkasimme yksityisen lapsettomuusklinikan palvelut joulukuun 3. päivänä. Minulle tehtiin jälleen yksi ultraus. Hyvä niin, koska tämän ultrauksen seurauksena sain myös PCO-diagnoosin. Olemme siis saaneet oikein tuntuvan lottovoiton - jos ei nyt jättipottia - koska vikaa löytyi sitten minustakin. Se, miten merkittävästä hidasteesta on kysymys, jäi ja jää pysyvästikin arvoitukseksi.
Todennäköistä on se, etten ainakaan ihan joka kierrossa ole ovuloinut. Minullahan ei ole mitään PCOS-diagnoosin täyttäviä ominaisuuksia: liikakarvoitusta, aknea, lihavuutta, rasvaisen ruuan himoa tai epäsäännöllistä kiertoa. Ainoastaan monirakkulaiset munasarjat. Rakkuloita löytyi ainakin parisenkymmentä kummastakin munasarjasta, mikä tarkoittaa sitä, että niitä voi todellisuudessa olla enemmänkin. Normaalisti naisella on kerrallaan yhteensä kymmenisen rakkulaa. Meillä monirakkulaisilla 40 tai jopa enemmän. AMH-arvokin minulla oli yli yhdeksän. Pelkästään jo tämän mukaan minulla voidaan kuulemma todeta olevan monirakkulaiset munasarjat.
Mistä PCOS:stä on tarkemmin - ja tieteellisemmin - kysymys, voit lukea täältä: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00686
Ylidiagnosointi lienee yksi tämän päivän terveydenhoidon piirteistä. Omalla kohdallani monirakkulaisuus ei muuta arjessa mitään, mutta hoidon kulkuun se vaikuttaa. Tulevassa ICSI-hoidossamme lähdetään annostelemaan lääkkeitä hyvin varovaisesti, koska monirakkulaisilla munasarjoilla on suurempi riski saada hyperstimulaatio. Tällöin kerrallaan kypsyy liian monta munasolua. Tästä seuraa pahimmillaan sairaalahoitoa vaativa tila, parhaimmillaan selviää lievimmin oirein ja levolla kotona. Mitään elämän suuruista riskiä ei pitäisi olla. Minunlaiset munasarjansa helminauhoin koristelleet naiset ovat lapsettomuuslääkäreille peruskauraa, kuten Tilkan nainen meille totesi - vaikkei hän minulla myöntänytkään olevan PCO-oireyhtymää. Kaipa se on yksi veteen piirretty viiva sekin, mikä diagnoosi kenellekin asetetaan.
Toistaakseni aiempia kirjoituksiani, sain jälleen kuulla limakalvoni olevan oikein optimaalinen raskautta ajatellen. Tällä hetkellä olemme yhdessä puolisoni kanssa melko toiveikkaita hoitojen onnistumista ajatellen. On vielä täysin absurdi ajatus, että ensimmäinen - ja toivottavasti viimeinen - hoitokierto saattaa alkaa jo tammikuun alkupuolella. Välillä mietin, lykkäisimmekö alkua helmikuun kiertoon. Tämä johtuu oikeastaan siitä, että joulukuu on ollut melko juhlallinen kuukausi. Viiniä ja olutta olemme nauttineet. Jos emme määrällisesti paljoa, niin usein kyllä. Yksityisen klinikan lääkäri kyllä totesi, ettei sen pitäis vaikuttaa hoidon onnistumiseen. Itse pelkään, että nautittu alkoholi vaikuttaa munasolujeni laatuun. Olisi todella turhauttavaa maksaa turhasta hoitokerroksesta 3000 euroa.
Moikka! Ihan mahtavaa, että aloit pitämään blogia. :) Olen kaivannutkin uutta luettavaa. Sulla on tosi kiva tyyli kirjoittaa ja on kiva päästä seuraamaan teidän matkaa :)
VastaaPoistaOnhan teillä muuten tiedossa, että julkisella puolella tarjotaan 3 ivf:ää ja nämä kerrat ilmeisesti vähenevät, jos välissä käy yksityisellä? Me ollaan ivf jonossa ja kovasti houkutti, että olisimme tässä odotellessa käyneet yksityisellä hoidoissa, mutta tämä asia vaikutti päätökseen olla vain kiltisti jonossa.
Tsemppi teidän matkalle. :)
Käy toki kurkkaamassa myös mun blogi, jos kiinnostaa. :) https://vauvahaaveilija.blogspot.com/
Kiitos kommentista! Se on ensimmäinen laatuaan, joten ilolla vastaanotin sen. Ja kiitos myös blogisi osoitteesta. Varmasti tutustun siihen!
VastaaPoistaMitä tulee hoitojen aloittamiseen, me päätimme että jos vain pankkilaina meille suodaan, niin aloitamme malttamattomina hoidot jo yksityisellä. Tiedämme, että kerta toki vähennetään julkisen tarjoamista palveluista. Suurimpana syynä tälle valinnalle oli yksityisten palveluiden tuoma aikataulullinen vapaus, mikä keventää stressitaakkaa. Olen jo valmiiksi vähän huolissani siitä, miten selvittää pian alkavat poissaolot esimiehelle. Yksityisellä on ovet melkeinpä koko ajan avoinna. Ja julkisella tulee kesätauko, mikä voi myös viivästyttää hoitojen etenemistä. Mahtavaa, että te maltatte jonottaa. On oikeesti ihan käsittämätöntä, että asutaan maassa, jossa tällaisia palveluita tarjotaan. Kiitollinen on olo siitä!
Pääasia, että tämä on teillä tiedossa. :) Mielestäni on vain kummallista, että tämä asia menee näin, että julkisen hoitokerrat vähenevät yksityisten hoitojen takia. Mutta onneksi tosiaan on vaihtoehtoja ja hoitoja on tarjolla. :) Tuo yksityinen antaa tosiaan paljon helpotusta aikataulutukseen ja koen itse aikamoista stressiä julkisen puolen aikatauluksesta. Siihen kun ei voi mitenkään vaikuttaa, on otettava se minkä saa. Olen myös itse miettinyt, että miten saan tulevat poissaolot järjestymään. On siinä kyllä järjestelemistä, kun ei etukäteen tiedä tarkkoja aikoja. Eiköhän näistä kuitenkin selvitä :)
Poista