Kuudentena päivänä helmikuuta aamulla alkoi uusi kierto ja sitä myöten meidän elämämme ensimmäinen hedelmöityshoitokierros. Letrozoleja oli jäljellä viimekierrosta. Haimme niitä Yliopiston apteekista lisää perjantaina.
Maanantaille, siis huomiselle on varattuna ultra. Viime kerralla - ennen kuin päätimme lykätä hoidon aloitusta kuukaudella - olin ehtinyt napsia seitsemän letroa (tai lörtsyä, joiksi olemme ne pienet pillerit puolisoni kanssa nimenneet). Tällä kertaa ehdin vetää kitusiini jo yhdeksännen ennen maanantain iltapäivän ultraa. Jännittävää nähdä, minkälainen joukko rakkuloita munasarjoissani on lähtenyt kehittymään.
Mieliala on edelleen hyvin positiivinen hoitojen onnistumisen suhteen. Toivon kovasti sen pysyvän korkealla ja kirkkaana pitkään. Niin on paljon helpompi elää ja hengittää.
Uskomatonta, että tämä kaikki on nyt virallisesti alkanut. Uskomatonta, että voimme hyvin lyhyen ajan kuluttua olla maailman onnellisin pariskunta. Matkalla on toki vielä monta kiintopistettä, joissa kohtalon koura voi ohjata tarinaamme synkempään suuntaan. Ensimmäinen selkeä etappi on punktio. Saadaanko munasarjoistani riittävä määrä terveitä munasoluja? Jos saadaan, alkavatko ne kehittyä terveiksi blastokystiksi?
Kommentit
Lähetä kommentti
Arvostan kommentteja. Jätä sellainen ihmeessä. ❤️