Siirry pääsisältöön

Negatiivinen


Olen ollut vähän laiska kirjoittamaan viime aikoina. Tulin kuitenkin pikaisesti kertomaan tänne tuoresiirron tuloksen. Tällä kertaa otsikko ja kuva kertovat kaiken olennaisen.

Mieli on kuitenkin ihmeellisen virkeä. Jos ei nyt toiveikas tai kovin luottavainen, niin ainakin valoisa ja onnellinen. Luulen olleeni tuloksesta niin varma jo hyvän aikaa ennen testausta, ettei yksi viiva tällä kertaa tuntunut missään. Tietysti tieto siitä, että hoitomme toistaiseksi jatkuvat, saa mielen hyvin huojentuneeksi. Tässä kierrossa tehdään siis pakastetun alkion siirto.

Välillä huomaan jännittäväni sitä, selviävätkö kolme alkiotamme sulattamisesta. Kahta pitää myös jatkoviljellä. Tätä en kuitenkaan osaa jännittää aktiivisesti. Ehkä siirtopäivänä mahassa lentelee sitten enemmän perhosia.

Voimia jokaiselle tähän kamalan epävarmaan epidemia-ajanjaksoon!

Kommentit

  1. Höh, tsemppiä uuteen yritykseen :) Haluatko kertoa mikä klinikka jatkaa hoitoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Olihan se negatiivinen tosiaan vähän tylsä juttu, mutta ei kovin musertava mielelle tällä kertaa. Hyvä niin. En ehkä tässä halua kertoa klinikan nimeä. Syy on kuitenkin ainoastaan pyrkimykseni pitää tarkat yksityiskohdat piilossa. Löytäisikö tiedon muualta? :) Uskoisin, että se kyllä löytyy klinikoiden nettisivuilta. Toivottavasti ymmärrät varovaisuuteni.

      Poista
  2. Ymmärrän hyvin :) Meillä olisi ollut tarkoitus alkaa tässä kierrossa eka ivf hoito myöskin yksityisellä klinikalla ja siellä ei tän vallitsevan tilanteen vuoksi aloitettukaan uusia hoitoja.. Tekisi mieli vaihtaa firmaa :D No, jospa sitä pääsisi jossain vaiheessa hoidot aloittamaan :)

    VastaaPoista
  3. Pahoittelut <3 onneksi pääsette kuitenkin heti uuteen yritykseen, se varmasti auttaa negan käsittelyssä.

    VastaaPoista
  4. Luulin jo jättäneeni kommentin, mutta taisikin unohtua painaa lähetä. Pahoittelut negatiivisesta. Mahtavaa kuitenkin, että pääsette siirtoon heti ja ei tarvitse odotella määrittelemätöntä aikaa. Luulin jo, että yleisiä ohjeistuksia oli muutettu, mutta klinikan sivuilla näyttikin olevan, että toistaiseksi ei ole tutkimustuloksia, että korona olisi erityinen riski raskaana olevalla tai sikiölle. Helpottava tieto sekin. :) Toivottavasti lähtisivät julkisellakin noudattamaan tätä linjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ehdin kyllä itsekin kauhistumaan, kun luin, että nyt muuttuis myös yksityisten linjaus. Mutta ei. Meidän klinikka jatkaa, kunnes joku oikeesti toisin määrää. Toivon myös, että julkisenkin hoidot pyörähtää pian käyntiin. Mä vaan mietin, että olisko siinä yhtenä hyvin painavana syynä myös hoitoja tekevän henkilökunnan tarvitseminen muissa tehtävissä? Tän päivän aikana on taas todennettu melkein 250 uutta tautitartuntaa. Huhhhuh!

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommentteja. Jätä sellainen ihmeessä. ❤️

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäni ensimmäinen plussa

Raskaustesti oli positiivinen. Näky sai aikaan onnenkyyneleet ja epäuskoa. Enpä oikeasti ollut uskonut näkeväni tätä päivää. Sen lauantain leijailimme pilvissä. Tuntuu, että raskausoireet kytkeytyivät päälle sinä samana päivänä. Mielellä on sitten iso vaikutus kehollisuuteen. Alkuun nännit olivat arat ja olo olikuumeinen. Lämmöt olivatkin muutaman päivän hieman koholla. Ne huitelivat 36.5-36.8 asteen välimaastossa.  Sitten tuli maanantai. Kaksi päivää testin teon jälkeen olo muuttui kertalaakista. Nännien arkuus oli tipotiessään, vatsa turposi palloksi ja olo oli todella omituinen. Ahdistuin ja olin aivan varma, että tämä oli nyt tässä. Sinä yönä oli vaikea nukahtaa. Onneksi puoliso tuki olemalla läsnä vieressäni ja silitteli selkää. Sain unen päästä kiinni ja nukuin sikeästi aamuun asti. Seuraavana päivänä googlettelin oireiden hiipumisesta. Lopputulema oli se, että oireista tai niiden puutteesta ei kertakaikkiaan voi päätellä yhtään mitään. Tilanne voi olla hyvä tai huono. Nyt ei aut

Huolellista pohdintaa

Serkkuni vaimoineen sai juuri tyttären. Kauniin, pienen, hyvin sievän pienen kurttunaaman. Kuva ei herättänyt minussa juuri mitään tuntemuksia. Ei liikutusta, ei sen suurempaa iloa toisten puolesta. Totesin kyllä vauvan olevan oikein suloinen. Tämä tunteettomuus on kalvanut minua läpi tämän raskauden. Toki voin järjellä ymmärtää olevani iloinen kaikista syntymistä, mutta että se tunne kulkisi välittäjäaineiden avulla tietoisuuteeni on sitten eri juttu. Mainistin tästä miehelleni. Punnitsin ääneen, voisiko tähän viileään tunneilmastoon vaikuttaa meidän taustamme lapsettomuuden kanssa. Puolisoni mielestä se on hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä. "Ja huomaatko, sehän näkyy puheissasi muutenkin. Sinun on edelleen vaikea luottaa siihen, että tämä raskaus vielä päättyy onnellisesti." Ja kun tämä otettiin esille, minua alkoikin itkettää. Se paljasti sisimpäni. Sen, että asia on edelleen kipeä käsiteltäväksi ja ehkäpä juuri siksi on hyvin hankala romantisoida lastensaamista. Kai

Viimeisen alkion siirto

Päätimme epäonnistuneen kolmannen alkionsiirron jälkeen lähteä yrittämään viimeistä mahdollisuuttamme heti. Julkisella suositellaan kuulemma välikiertoa lääkkeellisen kierron jälkeen, mutta yksityisellä tällaista käytäntöä ei ole. Kuukautiseni alkoivat keskiviikkona 16.9. En edes tehnyt raskaustestiä, koska tilanne oli niin tuttu. Niin nähty. Tiputteluvuoto alkoi normaaliin tapaan Terolutien läpi jo maanantaina. Ultra-aika varattiin torstaille 24.9. Matkalla klinikalle, kirjoitin viestin torstain naisten ryhmän ystävilleni: "Mä oon matkalla klinikalle. Totaalinen kisaväsymys sen suhteen. Päätä kivistää (mun pää ei oo kipee tyyliin ikinä) ja sydän muljuilee kurkussa asti. Viimeinen mahdollisuutemme pakastimessa ennen uutta ivf-hoitoa. Huoli puuhailee tuulenpesiä rintaan - metafora, joka on ollut mulle aina lohdullinen." Sain "supertsemppi-halituksia" ja tukea sydämien kera. Toiveikkaat, he ovat minulle niin tärkeitä! Lisäksi kirjoitin, että tänään illalla pitäisi o